Milloin viimeksi olen ollut niin vasynyt? Me kaikki. Quiton bussiterminaalissa odotettiin aamua ja Sari sanoi etta me naytetaan kamalalta.
Odotettiin ja taas.
Viimein tuli aamu ja aurinko joka lammitti edes vahan. ja Ivan veli vastasi puhelimeen.
Tultiin kotiin.
Se oli viikkoja sitten vai toissapaivana en tieda. Enaa ei ole kiiretta mihinkaan ja meillahan on aikaa. Peru ei niin kiinnosta, ei enaa.
Islannissa viimeksi joku sanoi meidan naurusta. Olen mina onnellinen, yksi kolmesta. (bonuspossu, värviline kilekott kotoisin islannista)
Autossa matkalla jonnekin Ivanveli pyysi meita laulamaan. Ei kannata pyytaa koska et saa meita lopettamaan sanoi iina.
taitaa olla totta
Asutaan kotona hostellissa
ja mita ivan sanoi eilen
perjantaina on seurat
taalla
Eihan meidan elamasta puutu mitaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kiva kuulla taas teistä.Olit sattunut Suvin kanssa Yhtäaikaa koneelle eri puolilla maapalloa reaaliajassa.Miltäs päiväntasaaja maassa tuntuu.Täällä on pimeää ja märkää ja lämpö + 3.Tavallista arkista aherrusta ja mökillä saunaan ja avantoon.Viikonlopulla hiihdin jäällä,mutta nyt lumet on sulaneet.Kerro tarkemmin seuroista.terv.äiskä
Lähetä kommentti